You are not logged in.
Atalman,
Uskomatonta, toinen suomalainen Arch kayttaja Lontoossa. Asun itse Cambridgessa, mutta kayn tiheasti Lontoossa (koska opiskelen ja tyoskentelen siella).
Tuosta suomentamispuuhasta - voihan sen tehda, mutta luulen etta kayttajamaara voisi jaada aika pieneksi (tyyliin 2-9), koska niin monet suomalaisetkin linux kayttajat kayttavat mielummin englanninkielista systeemia, koska se on "tietokoneiden kieli". Jos suomalaisen systeemin pakolla haluaa, niin isot distrot tarjoavat..
No, tama oli vain mun nappituntuma - en tieda muista - kaytatteko suomennettua systeemia muilla distroilla??
Panu
Offline
Itse asiassa käytän gnomea suomeksi ja firefoxin olen sillä fi-Fi.xpi lisukkeellä muuntanut suomenkieliseksi. Vaikea sanoa miksi moiseen ratkaisuun olen päätynyt. Duunin Windows on englanniksi enkä sitä suomeksi haluaisikaan.
Jos joku archia rupeaa kääntämään niin käytän kyllä mielelläni tuloksia, mutta rahkeeni eivät taida riittää käännösurakkaan. (Lähinnä ajan puolesta)
.murkus
Offline
Itse kaytan taysin englanninkielista systeemia, mutta monet suomalaiset linuxin kayttajat haluavat suomenkielisen systeemin. Ajattelin taman olevan hyva konsti saada lisaa suomalaisia Arch linuxin kayttajia.
Itse ajattelin lahinna Pacmanin ja intit scriptien suomentamista (nain aluksi), mutta opiskelukiireiden takia en voi hommaan ryhtya ainakaan viela.
Panu: Missa opiskelet? Itse suoritan MSc tutkintoa King's College Londonissa.
Offline
Moro vaa kaikille. Olen kyllä vakaasti englannin kannalla ja kammoan suomenkieltä softissa. Lähinnä tottumus kysymys kuitenkin. 20 vuotta kun on räplännyt koneitten kanssa englanniksi niin ajatukset ei toimi jos on suomenkieltä konfeissa/valikoissa.
Mitäs kaikkee sitten pitäisi kääntää suomeksi?
Asennusohjetta löytyy suomeks jo: http://www.linux-paja.com/arch-install-guide.html
Offline
Heps...
Olen samaa mieltä, suomenkieli ohjelmissa meinaa välillä lyödä ajattelevat solut solmuun! Neuvo siinä sitten puhelimessa kädetöntä ja joskus sisälukutaidotontakin tuttua...
Mutta siis minun mielestäni Arch Linuxia ei tarvita suomeksi. Kaikkien vähänkin pidemmällä olevien luulisi englantia osaavan, joten varsinaista tarvetta ei ole. Ja Archan oli juuri näille tarkoitettu, eikö? Niille jotka tarvitsevat suomea ymmärtääkseen asioita on tarjolla Fedora ja Ubuntu.
Suomentamis-into kannattaisi muuten varmaankin käyttää enemmän koko Linux yhteisöä hyödyntäviin projekteihin...
Duettaeánn aef cirrán Cáerme Gláeddyv. Yn á esseáth.
Offline
Panu: Missa opiskelet? Itse suoritan MSc tutkintoa King's College Londonissa.
University College London ja PhD taloutieteessa. Nelja ja puoli vuotta olen jo englannissa viihtynyt ja Cambridgessa on ollut mukava asua (cambridgessa on myos muuten kohtuullisen aktiivinen Linux User Group, epailematta heijastelee yliopiston tiedepainoisuutta.)
Noi englannin maisteriohjelmat on kylla aika tiukkoja paketteja, joten hyva vaan jos sulla on viela aikaa Archia viritella
Offline
Onkos teillä CONSOLEFONT ja CONSOLEMAP hallussa? Ei tahdo mitenkään saada winkkarista kopsattuja filuja näkymään scandeilla oikein. Tulee ihme merkkejä scandien tilalle. euro-merkki toimii lat9w-16 fontilla hyvin konsolissa. Ei mitenkään jaksa käsin muutella kansio- ja tiedostonimiä manuaalisesti, varsinki kun suurinosa tulee olemaan toistuvasti kirjotettavaa.
Offline
OpenOffice ohjeet julkastu Oikeusministeriön sivuilla näppäränä pdf tiedostona.
http://www.om.fi/35953.htm
Tiivistelmä
Raportti perustuu oikeusministeriössä tehtyyn toimisto-ohjelmien selvitystyöhön, johon liittyen vuoden 2005 lopussa käynnistettiin OpenOffice-ohjelmiston pilotointi. Raportti on osa pilotoinnin tuloksia, ja siinä esitetään OpenOffice-koulutuksen ja pilottikäytön aikana esiintyneet OpenOffice-käytön tilanteet yhteensä 87 kysymyksen ja niihin annetun vastauksen avulla.Merkittävä osa raportin sisällöstä käsittelee tiedostomuotojen hallintaa ja yhteentoimivuutta muihin toimisto-ohjelmiin. Raportissa on kuvattu yksityiskohtaisesti tiedostomuotojen hallinta ja käytännön periaatteet yhteentoimivuudessa Lotus SmartSuite ja Microsoft Office -ohjelmistoihin.
Raportissa on kuvattu myös monikielisen asiakirjatuotannon käyttäminen OpenOfficessa. Mukana on ohjeistus suomen- ja ruotsinkielisen käyttöliittymän hallintaan sekä useiden eri kielten oikoluvun ja tavutuksen käyttöön ja käyttöönottoon. Raportissa arvioidaan myös OpenOfficen toimintojen riittävyyttä ja monipuolisuutta. Tavanomaisissa työtehtävissä käytetään hyväksi vain pientä osaa ohjelmiston ominaisuuksista. Hallinnonalan asiakirjatuotannon pääosa on kytketty tietojärjestelmiin, joissa Notes/Dominoon perustuvalla tekniikalla on keskeinen osa. Toimisto-ohjelmien rooli asiakirjatuotannossa ei ole kokonaisuutena kovin keskeinen.
Kysymys/vastaus -rakenteen ansiosta raporttia voidaan käyttää koulutuksessa käsikirjana ja ohjelmiston käytön ja käyttöönoton oppaana sellaisille henkilöille, joilla on jo ennestään kokemusta jonkun toimisto-ohjelman käytöstä.
Selasin tota 76 sivuista manuskaa ja iha pätevä perus setti asiasta. Pitää lukasta läpi viel enne ku alkaa tutuille suositella: " jos tän tajuut ja luulet että pärjäisit ni vaiha sit linuxiin"
Offline
Päätin minäkin ilmiantaa itseni Suomessa olen syntynyt ja koko ikäni asustellut, ja Linuxia olen käyttänyt kolmisen vuotta. Aloitin tässäkin ketjussa mainituksi tulleella SOT Linuxilla, josta vaihdoin suhteellisen pian silloisen Mandraken kautta Gentooseen, jota tyytyväisenä käyttelin pari vuotta ja käytän edelleen läppärilläni. Pöytäkoneen Gentoon olin päästänyt aika pahaan kuntoon ja lisäksi kiintolevyni olivat erittäin huonosti hyödynnetyt, joten päätin tehdä asialle jotakin. Olin lukenut Archista Gentoon foorumeilta, ja päätin antaa sille mahdollisuuden. Nyt, parin päivän käytön jälkeen, olen jo melko pahasti hurahtanut Archiin, ja harkitsen läppärinkin Gentoon korvaamista sillä. Aiempiin binääripohjaisiin distroihin verrattuna Arch tuntuu paljon näppärämmältä, ja pidän pacmanista paljon enemmän kuin esimerkiksi aptista. On myös mukavaa havaita, että Archillakin on suhteellisen aktiivinen yhteisö, ja foorumeilta tuntuu saavan asiallista apua. Tätä ketjua lukiessani yllätyin siitä, kuinka moni suomalainen Arch-käyttäjä asuu ulkomailla, ja kuinka moni ulkomaalainen Archisti osaa suomea
Offline
Offline
Mukava huomata, että suomalaisia Arch-linuxin käyttäjiä ilmaantuu Suomifoorumeilta ei käyttäjiä tunnu löytyvän mutta ehkäpä tämäkin alue nyt virkistyy!
Itse olen Archia käyttänyt helmikuusta 2006. Sitä ennen kokeilin eri distroja esim. RedHat,Suse,Ubuntu, Gentoo ja Slackware, josta jälkimmäistä käytin puolitoista vuotta ennen tätä mukavaa Archia.
Gentooseen ja Slackiin tätä yleensä verrataan ja ainakin itse olen sitä mieltä, että Archia on jotenkin helpompi ylläpitää eikä pakettien kääntämiseen kulu aikaa. Nopeudesta en sano mitään, koska nykykoneilla eroa tuskin huomaakaan.
Toivottavasti täältä suomalaiselta foorumiltakin alkaa saamaan jonkinlaista tukea hiljalleen!
Offline
Offline
Tervehdys kaikille suomalaisille. Mukava nähdä suomalaisia täällä.
Offline
Heipä hei. Gentoosta Archlinuxiin. Mitäpä muuta?
EDIT: Hah! Ja ensimmäinen postaus tänne. Eipä tässä ole apua tarvinnut...
Offline
Katselin tuossa tuota OO:n suomenkielen oikolukua eli voikkoa ( http://voikko.sourceforge.net/ ). Tiputin hanskat kun olis pitäny ryhtyä asentamaan OO-SDK:ta. Olisko jollain intoa kasata pkgbuild-filut et suomalaiset sais oikoluvun openofficeen archissa? Varmaan helpointa olis tehdä AUR:n OO 2.1.0 versiolle toi oikoluku systeemi.
Toivottavasti jollakin olis aikaa kääriä pkgbuildit kasaa.
Offline
http://koti.mbnet.fi/neverth/voikkohommii.tar.gz
Tos on malagan, suomi-malagan ja libvoikon PKGBUILDit, aika nopeesti repästyjä.
openoffice.org-voikko vie puuttu, tartte ton SDK niinku tossa yllä lukee.
Linkkei:
http://www.hunspell-fi.org/tiedostot.php
http://www.lemi.fi/voikko/
Flying is Trying is Dying
Offline
*** openoffice voikko ***
-----------------------------------
Nyt olis oo-voikko repo pystyssä i686:lle ja x86_64:lle.
Repositoryn info-sivu
http://www.kotikone.fi/purch/
Alta voi valita itselleen sopivan rc.conf:iinsa.
[oo-voikko]
Server = http://www.kotikone.fi/purch/arch/oo-voikko/i686
[oo-voikko]
Server = http://www.kotikone.fi/purch/arch/oo-voikko/x86_64
Sitten vaa pacman laulamaan kunhan ensin poistaa openoffice-base:n
$ pacman -Sy libvoikko malaga malaga-suomi openoffice-lang-fi openoffice-sdk openoffice-voikko tmispell-voikko
PS: unohtu openoffice-sdk paketista conflicts arrayt eli poista openoffice-base ennen asennusta.
Last edited by Purch (2007-03-08 17:20:32)
Offline
Suomesta ollaan juu...
Kaiken näköisiä distroja on tullu kokeiltua. Arch ja Debian pohjaiset ollut niistä ehkä kaikkein mielyttävimpiä.
Offline
Suomesta täältäkin.
On tullut käytettyä muutamia distroja, mutta Arch:ssa on sitä jotakin.
Debian -> Redhat -> Slackware -> Gentoo -> Arch
Sitten on ollut testikäytössä eri distroja välillä.
Vaikka Gentoo oli optimoitu i686 arkkitehtuurille silti se oli hitaampi kuin Arch. Arch:ssa pyörii täysin samat ohjelmat mitä oli Gentoossakin, mutta nopeutta vain tuntuu olevan eri tavalla.
En muuta tällä kertaa keksinyt, pidetään lippu korkealla.
Offline
Moh. Olen Wanhan liiton Slackware-mies vuosituhannen alusta ja velton tyttöjen-multimedia-distro-ubuntu-kauden jälkeen Gentoon ja Archin välillä tässä arvon.
FreeBSDkin on harkinnassa kun siinä on ne pienet pirut löysän pingviinin asemasta (mulla on 2 ja 4 vuotias poika ja tyttö).
Vaikka naismaisesti ihan mielikuvilla tässä valinta mennäänkin niin mitä kauemmin tätä Arkkilinukkaa käyttää niin sitä enempi tähän näköjään mieltyy.
Linja filosofiassa pitää ja Pacman on loistava.
Suomentamisesta sen verran että siitä ei ole ikinä haittaa jos dokumentteja on kotikielellä mahdollisimman paljon
- vaikka kaikki englanniksi käyttääkin käyttiksiään.
Offline
Tervehdys vaan kaikille täältä pohojammaalta..
Offline
No pitäähän sitä omakin rauta tuleen laittaa. (Oho.. olipa aloitus nyt kun ajattelee tarkemmin..) Mandarakesta Fedoran kautta Debianiin/Archiin kävi tie. Joku siinä vaan oli ettei osannut jättää asiaa vaan ajatuksen tai kokeilun tasolle aikanaan ja tähän sitä sitten on tultu. Debiani pyöritteli vielä tuossa hetken aikaa sitten koti nettiserveriä, mutten jaksanut ylläpitää sitä enää. Mutta Archista sen verran notta.. Enpä tässä vuoden aikana ole vielä kertaakaan tullut ajatelleeksi vaihtoa toiseen distroon. Tuntuu vihdoin siltä että on löytänyt "omansa". Oman lisänsä tähän mukavuuteen tuo tietysti tiivis (lue: ei niin suuri) kommuuni joka on valmis auttamaan tarpeen tullen riippumatta ns. statuksesta distron suhteen. Ja tässä tänäänkin kaverin windoosia säätäneenä voin sanoa että huhhuh.. Eipä ole ikävä ainakaan sinne suuntaan
Suomentamisesta jne. ajatuksista voisi vaikka laittaa oman postin pystyyn. Itsellä on ollut ajatuksia jonkinmoisesta kirjasta joka perehdyttäisi linuksiin ajatustasolta aina työpöydille (desktop) saakka ja siitä eteenpäin. Tuntuu siltä että Arch Linux sopisi tähänkin hommaan kuin silmä nyrkin eteen. En tiä.. Kai se on postisusten ensimmäinen sääntö että kaljan jälkeen ei foorumeille tulla?
Mutta ju, suomestapa hyvinkin ja kiinnostusta suuntaan jos toiseenkin löytyy etenkin Archin suhteen jos vaan tarvetta on!
Sakari
Missa kaikki ulkomaitten suomalaiset on?? Ehka parasta mielta talla foorumilla on edelleenkin aiheuttanut lahimman alkon kysely
Offline
hei, mulla on matroxin G450 16meganen dualhead ja xorg kusettaa splashscreenin (suom. mikä?) ja taustakuvan xfcessä.
splash vilkkuu ja pomppii pitkin ruutua käynistyksessä ja tausta kuvaa ei ole ennenkuin työpöydän asetuksisia käy sorkkimassa. EE:tä ei tule.
"hetken" olen lueskellut internjetistä mutta osaisittekos sanoa ihan suomeksi mikä mättää.
xorg-server 1.4-6, xf86-video-mga 1.9.100-1 ja xfce 4.4.2-1.
Section "Device"
Identifier "Card0"
Driver "mga"
VideoRam 16384
VendorName "MatroxGraphics, Inc"
BoardName "G400/G450"
Option "NoAccel" "True"
Option "NoHal" "True"
Option "OldDmaInit" "On"
Option "AGPMode" "4"
#BusID "PCI:2:0:0"
EndSection
Last edited by pikkuteemu (2007-12-08 01:03:45)
Offline
Tuosta xorg.confista en oikein osaa sen enempiä lähteä arpomaan, mutta kannattaa koittaa vesa ajurilla ilman sen kummempia optioita ja jos homma toimii paremmin, tietää ainakin että juuri tämä osasto kaipaa säätöä. Xfce:stä sen verran että mulla autto moneen pikkuongelmaan ~/.xinitrc :n editoiminen xfce:n kohdilta seuraavanmoiseksi.
exec startxfce4
En muista enää miltä se alunperin näytti (olisko ollu startx xfce-session tai jotain?) mutta tuo startxfce4 scripti taitaa olla se virallinen ja paras tapa avata xfce.
Viimeisimmän xorgin kanssa on monilla ollut ongelmia, joten voi olla että jotkut asiat korjaantuvat päivitysten myötä..
Offline
Gentoo -> Ubuntu -> Arch
Pitkä on ollut tie*, mutta ehkä nyt voi levähtää...
*) Ensimmäiset merkit gentoosta johtavat aina vuoteen 2003 saakka.
Last edited by jase (2008-01-20 22:39:54)
Offline